Olemme tienneet yli vuosisadan, että ihminen aiheuttaa ilmastonmuutosta. Tiedämme myös, mitä toimia meidän tulisi tehdä sen hillitsemiseksi. Silti vuosi toisensa jälkeen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut edellisvuotta korkeampi, lämpötilaennätykset rikkoutuvat joskus jopa päivittäin ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Miksi tieto ei muutu riittäväksi toiminnaksi?
Tässä seminaarissa pureuduttiin siihen, miksi tieto ei johda tekoihin. Tutkimme esteitä, jotka hidastavat tiedon omaksumista ja etsimme ratkaisuja nopeuttaaksemme siirtymistä tietopohjaisiin tekoihin.
Mikä rooli tiedon kansantajuistamisella on tiedon muuttamisessa toiminnaksi? Miten tiedettä kansantajuistetaan? Mitä tapahtuu aivoissamme, kun kohtaamme tietoa, joka haastaa uskomuksemme tai vakiintuneet toimintatapamme? Miten muutosvastarintaa murretaan? Miten talouden ja ympäristön vastakkainasettelu vaikuttaa nykyiseen päätöksentekoon? Kuinka politiikassa voitaisiin siirtyä yli vaalikausien katsovaan, pitkäjänteiseen päätöksentekoon? Kuinka tiede ja tutkimus saadaan entistä vahvemmin osaksi poliittista päätöksentekoa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia WePlanet Suomen Miten tieto muuttuu toiminnaksi? -seminaarissa 23.11.2024.
Seminaarin asiantuntijavieraat:
Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Suomen tunnetuin tieteen popularisoija
Tiina Raevaara, biologi, filosofian tohtori, tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon
Panu Pihkala, dosentti, monitieteellinen Helsingin yliopiston tutkija ja kirjailija, joka tunnetaan etenkin ympäristötunteiden tutkijana
Juni Sinkkonen, planetaarisen psykologian väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistosta, psykologi ja ympäristötunteiden asiantuntija
Seminaarin poliitikkovieraat:
Atte Harjanne, kansanedustaja, vihreät
Helena Marttila, kansanedustaja, SDP
Alkuillasta keskusteluun otettiin myös poliitikkoja muutamasta eri puolueesta, sillä politiikan areena on lopulta se, jossa asioiden suunnasta päätetään.
Mikäli et jaksa katsoa tallennetta, tässä seminaarin tärkein anti tiivistettynä:
Tieto ei muutu toiminnaksi, jos se ei tavoita ihmisiä. Julkisuus keskittyy viihteellisiin aiheisiin, jolloin tieteellinen tieto jää marginaaliin.
Tarvitaan lisää wow-efektiä. Ihmiset kiinnostuvat, kun heille tarjotaan suuria kysymyksiä ja ihmetyksen tunnetta. Tiede tarvitsee tarinankerrontaa ja tunnetta herättävää viestintää.
Kulttuurien kuilu: humanistinen ja teknistieteellinen kulttuuri elävät erillään. Humanistinen kulttuuri hallitsee julkisuutta ja saa paljon enemmän palstatilaa kuin tieteelliset aiheet. Tarvitaan tilaa "kolmannelle kulttuurille", jossa humanistiset ja teknistieteelliset alat keskustelevat keskenään.
Tietämättömyyden, toivottomuuden ja tylsyyden voittaminen on edellytys sille, että tieto muuntuu toiminnaksi.
Tarvitaan kiireellisyyden tunnetta. Tieto tulee tuoda lähelle ja muutoksen tarve osoittaa konkreettiseksi ja välttämättömäksi.
Paikallisuus on avain. Abstraktit globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos, voivat tuntua etäisiltä. Konkreettisten paikallisten vaikutusten näyttäminen ja esimerkiksi innostaminen lähiluonnon suojeluun voivat olla avain laajempaankin toimintaan ympäristön puolesta.
Identiteettipolitiikan vaikutus: Ympäristökysymykset ovat leimautuneet tiettyjen ryhmien arvoiksi, mikä estää laajempaa osallistumista. Tarvitaan yhteisiä arvoja korostavaa viestintää.
Yhteisöllisyys ja konkreettiset toimet auttavat lievittämään ympäristöahdistusta ja lisäävät ihmisten osallisuuden tunnetta.
Oikein käsiteltynä ympäristötunteet voivat toimia katalysaattorina toiminnalle. Tunteiden tunnistaminen, käsittely ja hyväksyminen ovat ensimmäisiä askeleita kohti toimintaa.
Itsestä huolehtiminen ja etäisyyden pito: voimakkaamman ahdistuksen välttämiseksi täytyy välillä osata pitää etäisyyttä.
Toiminnan, tunteiden käsittelyn ja etäisyyden pidon tulee olla sopivassa suhteessa.
Ihmismielen kognitiivisten vinoumien tunnistaminen tärkeää. Ihmiset suodattavat tietoa oman maailmankuvansa ja kokemustensa kautta. Tämä voi johtaa esimerkiksi vahvistusharhaan, jossa ihmiset ottavat vastaan vain sellaista tietoa, joka tukee heidän ennakkokäsityksiään. Myös esimerkiksi taipumus vältellä monimutkaisia ongelmia estävät tiedon vastaanottamista ja toiminnaksi muuttamista. Ympäristötieto voidaan kokea myös henkilökohtaisena uhkana, koska se saattaa vaatia elämäntapamuutoksia tai aiheuttaa kitkaa sosiaalisissa piireissämme. Rryhmäidentiteetillä ja tiettyyn joukkoon kuulumisella on meille suuri merkitys.
Evoluutio on tehnyt meistä selviytyjiä ja selviytyminen tapahtuu tässä ja nyt - hyvä tunnistaa, että kyvyttömyytemme reagoida pitkäntähtäimen uhkiin johtuu tästä.
Framing: Se, miten asioista millekin kohderyhmälle kerrotaan, on tärkeää.
Syyllisyyden ja pelon sijaan toivoa: Viestinnän tulee inspiroida ja vahvistaa kyvykkyyden tunnetta. Ihmisille tulee viestiä, että pienillä teoilla on merkitystä ja että heidän panoksensa on tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta.
Muutos tulee toteuttaa ilman, että kaikkia edes tarvitsee saada mukaan.
Ihminen on kekseliäs eläin - tarpeeksi nurkkaan ajettuna luovimme kyllä. "Hädässä hyvä tulee, paniikissa paras".
"Hyvin monenlaisissa tulevaisuuksissa voi elää merkityksellistä elämää"
Ohjelma
Klo 15
Tilaisuuden avaus: puheenjohtaja Alustukset: Esko Valtaoja, Tiina Raevaara, Panu Pihkala ja Juni Sinkkonen Paneeli: Miten tieto muuttuu toiminnaksi?
Klo 17
Poliitikot mukaan
Klo 18.30
Pikkujouluillallinen
Paikka
Dustin Event Arena, Innovation Home Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki
Sponsorimme
Tapahtumaa sponsoroi ajatuspaja Think Atom. Think Atom on voittoa tavoittelematon riippumaton ajatuspaja, jonka pyrkimys on tutkia ja popularisoida, miten ydinenergiaa käyttämällä voidaan vähentää päästöjä ja energiatuotannon ympäristövaikutuksia sekä lisätä ihmiskunnan hyvinvointia. Viimeisin julkaisu The Case for Waste selvitti monikansallisten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosten vaikutuksia ja mahdollisuuksia Suomelle. Kaikki Think Atomin selvitykset on ladattavissa osoitteesta thinkatom.net.
Comments